Julkaistu 20.10.2016
Matti Tuovinen 18.10.2016 Kotitalo-lehti
Yhä useampi taloyhtiö vaihtaa maalämpöön energian hinnan noustessa. Kaukolämmön hylänneiden asunto-osakeyhtiöidenkin määrä nousee jo satoihin, ja trendin arvioidaan jatkuvan.
Kirkkonummelaisessa Asunto-osakeyhtiö Bronkuja 1:ssä näkee nyt hymyileviä ihmisiä, kertoo hallituksen puheenjohtaja Heidi Weichert. Hymyjen syy on selvä: Taloyhtiö onnistui lämmitysjärjestelmän vaihdolla pudottamaan vuosittaiset lämmityskulunsa melkein neljännekseen.
Kun vuonna 2013 lämmityslasku nousi lähes 38 000 euroon, vuonna 2015 se oli enää reilut 10 000 euroa. Ja vaikka lämmitysjärjestelmän vaihtoa varten piti ottaa pankkilaina, vastiketta kyettiin pienentämään. Kun laina on kuuden vuoden kuluttua maksettu, vastike laskee todennäköisesti edelleen.
– Oman perheeni huoneistossa kuukausittainen vastike laski pyöreästi 25 prosenttia, vaikka nyt maksamme sekä yhtiövastiketta että lainavastiketta, Weichert kertoo.
As Oy Bronkuja 1 on vuonna 1999 valmistunut neljän rivitalon yhtiö. Sen kaksikymmentä asuntoa lämmitettiin alun perin öljyllä. Koska kaukolämpöä ei alueelle ollut edelleenkään saatavana, taloyhtiö päätyi eri vaihtoehtoja punnittuaan vaihtamaan öljyn maalämpöön.
Tontille kairattiin seitsemän reilun kahdensadan metrin syvyistä lämpökaivoa. Niiden jatkeeksi asennettiin kaksi neljänkymmenen kilowatin maalämpöpumppua ja kaksi varaajaa.
– Hankkeen rahoitukseen taloyhtiö sai tukea Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:lta, jonka korkotukimallilla puolet lainasta järjestyi hieman pienemmällä korolla, kertoo isännöitsijä Marja-Leena Arhima-Oinonen Kirkkonummen Huolto Oy:stä.
Puheenjohtaja Heidi Weichert ja isännöitsijä Marja-Leena Arhima-Oinonen tekivät tiivistä yhteistyötä kokouksissa.
Kertaheitolla moderniksi
Hallituksen puheenjohtaja Heidi Weichert lisää maalämmön valinnan perusteisiin sen, että öljy alkoi tuntua vanhanaikaiselta lämmitystavalta. Kun eri vaihtoehdoista keskusteltiin hallituksessa ja osakkaiden kanssa, taloyhtiön modernisointi nousi jatkuvasti positiivisena asiana esille.
Weichert pohtii, että maalämmön valinta myös todennäköisesti nostaa asuntojen haluttavuutta ja arvoa. Yhä useampaa asunnonostajaa kun nykypäivänä kiinnostaa ekologisesti kestävällä tavalla lämmitetty taloyhtiö.
– Kun kaikki oli loppuun asti mietitty, hallituksen oli helppo esittää asiat yhtiökokoukselle ja vastata kysymyksiin. Siksi hanke meni läpi yhtiökokouksessa lähes pään nyökytyksillä.
Kaukolämpöpuolella buumi
Öljylämmityksestä maalämpöön siirtyjiä on ollut jo pitkään, mutta muutaman viime vuoden aikana taloyhtiöt ovat alkaneet enenevässä määrin vaihtaa myös kaukolämpöä maalämpöön.
Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU:n toiminnanjohtaja Jussi Hirvosen mukaan nyt voi jo puhua buumista. Tänä vuonna kahdestasadasta kolmeensataan taloyhtiötä siirtyy maalämmön käyttäjäksi, ja vuoden lopulla kaukolämmöstä maalämpöön tai maalämmön ja ilmalämpöpumpun yhdistelmään siirtyneiden määrä on jo viidensadan tuntumassa, hän arvioi.
– Enkä ihmettele, jos kolmen tai neljän vuoden päästä kaukolämmöstä maalämpöön siirtyjiä on tuhat vuodessa. Ilmiön syynä on kaukolämmön viime vuosina kallistunut hinta.
Hinnankorotusten perusteet ovat sinänsä ymmärrettävät. Energiayhtiöiden kaukolämmön myynti ei enää kasva, koska uudet talot kuluttavat entistä vähemmän energiaa ja vanhat talot korjataan remonteissa energiaa säästäviksi.
Samaan aikaan energiayhtiöillä on kuitenkin maksettavanaan kaukolämpöverkosto- ja voimalaitosinvestointeja. Lisäksi halpojen fossiilisten polttoaineiden kuten öljyn ja kivihiilen korvaaminen uusiutuvilla polttoaineilla nostaa kaukolämmön tuotantokustannuksia. Tähän perustuvat kaukolämmön isot alueelliset hintaerotkin.
Energiateollisuus ry:n tilaston mukaan vaihteluväli on nyt karkeasti 50–150 euroa per megawattitunti. Esimerkiksi Porissa kaukolämpö on kalliimpaa kuin sähkö. Helsingissä taas kaukolämpö on suhteellisen edullista, koska se tuotetaan edullisella kivihiilellä.