Hyödyllistä ja Ajankohtaista tietoa

Betonilähiöiden syntyyn vaikutti Mauno Koivisto

Gesterby ja Lindal rakennettiin Kirkkonummelle 1970-luvulla

1950-luvulla alkoi suuri muutos Suomessa. Omavaraistalous väheni ja ihmiset siirtyivät maalta kaupunkeihin. Sotien jälkeen oli ajateltu, että rintamamiehet ja evakkoon joutuneet saisivat elannon pientiloiltaan.  1960-luvulle mentäessä maanviljelyn asema alkoi heiketä. Kun maanviljelys aiemmin työllisti lähes puolet Suomen väestöstä, romahti määrä 17 prosenttiin muutamassa vuosikymmenessä. Alkoi muuttoliike maalta kaupunkeihin.

Lisäksi muuttoliike Ruotsiin oli voimakasta 1960 luvulla, asia, jota haluttiin jarruttaa. Ruotsi tarjosi töitä autotehtaalta, kerrostaloasunnon, jossa hanoista tuli lämmintä vettä ja jossa oli sisävessa sekä lisäksi ihmisillä oli varaa vähän käytettyyn Volvoon tai Saabiin.

Kaupunkeihin ja niiden lähistöihin syntyi yritystoimintaa ja teollisuusyksiköitä, joihin tarvittiin paljon uutta työvoimaa. Sotien päättymisen jälkeen syntyneet suuret ikäluokat olivat saavuttaneet iän, jossa perustettiin oma perhe ja tarvittiin oma asunto. Kaupungeissa ja ympäristökunnissa oli työpaikkoja, mutta asuntoja liian vähän. Kantakaupunkien asunnot olivat hinnaltaan liian kalliita maalta muuttaville. Asiaan oli löydettävä jokin ratkaisu.

Ratkaisua haettiin asettamalla Hakan toimitusjohtaja Antti Pelkolan vetämä komitea pohtimaan asiaan ratkaisua. Valtion taholta alettiin ohjata runsaasti rahaa asuntoinvestointeihin. Tavoitteena oli, että 1975 jokaista suomalaista kohden olisi yksi huone.

Syntyi aluerakentamissopimusmalli, jossa perustajaurakoitsija yhteistyössä kunnan kanssa kaavoittaa alueen, suunnittelee talot ja rakentaa kunnallistekniikan alueelle. Kyseisessä mallissa rakennusyhtiö rakentaa betonielementeistä kerralla kokonaisen kylän tai kaupunginosan keskusta-alueen ulkopuolelle. Maa oli halpaa ja rakentajalla oli vapaat kädet ratkaista kustannustekijöitä urakoimalla kokonainen lähiö. Tämä mahdollisti edullisten asuntojen tuotannon. Talojen tarvitsemia palveluja varten perustettiin lähiöön aluehuoltoyhtiö, joka vastasi taloyhtiöiden isännöinnistä, huollosta, ulkotöistä ja siivouksesta.

Toimintaperiaate ja suunnitelmat olivat valmiina, vielä tuli ratkaista rahoituskysymys. Rahaa oli vähänlaisesti, olihan sotakorvaukset saatu maksettua vain vajaat kymmenen vuotta aiemmin. Mauno Koivisto oli keskeisessä roolissa aluerakentamisen synnyssä ja ideoinnissa sekä toteuttamisen mahdollistajana. Rahoittamisessa Mauno Koivisto STS-pankin pääjohtaja ja Teuvo Aura postisäästöpankista olivat rahoittajina Kaivokselassa 1960 luvun lähiöhankkeessa. Ensimmäinen aluerakentamissopimus laadittiin Simonmetsästä vuonna 1964 vaikkakin Kaivokselaa pidetään aluerakentamisen prototyyppinä siksi, että aluerakentamisen sopimusmalli syntyi Kaivokselan hankkeessa.

Koivisto puhui asiasta Kirkkonummella Asuntoreformiyhdistyksen tilaisuudessa Hakan kurssikeskuksessa vuonna 1996. Koiviston mukaan pankkien ja rakennusliikkeiden yhteistyö oli välttämätöntä, jotta tämänkaltainen teollinen rakentaminen voitiin menestyksellä hoitaa. ”En minä ymmärrä, millä muulla tavalla kuin teollisella betonirakentamisella olisi saavutettu se asuinneliömäärä, joka oli tarpeen”. Se oli välttämätöntä, jotta pystyttiin kilpailemaan Ruotsin kanssa.

Tiettävästi ainakin 43 kuntaa solmi aluerakentamissopimuksia. Eniten niitä tehtiin pääkaupunkiseudulla, Turussa, Tampereella ja Lahdessa. Aluerakentamisessa alkoi jo varhain hahmottua kaksi ryhmittymää: vasemmistolaisaatteiden ja työväen osuustoiminnan perustalta kasvanut Haka ja oikeiston tukemat Sato, Asuntosäätiö ja Polar. Tuotannon näkökulmasta niiden intressit olivat samanlaiset. Kirkkonummella rakennusliike Haka toteutti Gesterbyn lähiön ja Keskus-Sato Lindalin lähiön. Aluerakentamisen yhteydessä perustettiin Gesterbyn Lämpö ja Lindalin Huolto. Kyseiset yhtiöt yhdistyivät 1991 Kirkkonummen Huolloksi.

Hanke oli menestys, ja loppu on suomalaisen lähiörakentamisen historiaa. Muutos oli todella nopea. Vuonna 1950 kaksi kolmasosaa suomalaisista asui maaseudulla. 1970-luvun alussa enemmistö suomalaisista asui jo kaupungeissa. 700 000 suomalaista oli muuttanut maalta kaupunkiin. Muuttoliike ei pysähtynyt siihen vaan jatkui näihin päiviin saakka.

Lue lisää

Gesterby ilmakuva

Lindal ilmakuva

20.7.2021