Kerros- ja rivitalot
Kerrostaloissa ja rivitaloissa lämmitystä ei asukkaan itse tarvitse laittaa päälle tai huoltaa. Pääsääntöisesti huoltomies huolehtii talokohtaisesta lämmityksen laitteiston toiminnan valvonnasta. Jos lämpöä ei tunnu tulevan tarpeeksi, kannattaa ottaa yhteyttä Kirkkonummen Huollon kiinteistöhuoltoon, joka huolehtii näistä asioista.
Asukkaan tulee huolehtia siitä, että verhot ja huonekalut eivät peitä pattereita tai termostaatteja. Huonekaluja siirtäessä tai imuroidessa tulee termostaatteja varoa, sillä ulkoinen isku saattaa rikkoa termostaatin ja jopa aikaansaada paikallisen vesivuodon. Tällaisessa tapauksessa asukas maksaa vahingonkorjaukset, ei taloyhtiö.
Asukas voi lämmityskauden ulkopuolella välillä käännellä patterin termostaattia, joka saattaa ehkäistä venttiilien jumiutumista. Asukkaan ei tarvitse kuitenkaan itse korjata lämmitysjärjestelmän vikoja. Käyttövettä varten lämmöntuotanto on päällä myös kesäisin, joten kesällä mahdollisesti tulleet viat koskevat todennäköisesti lämmönjakoverkkoja tai termostaatteja.
Jos asunnoissa on huoneistokohtainen ilmanvaihtokone, tulee lämmöntalteenotto kytkeä päälle. Mikäli huoneiston ikkunoissa on korvausilmaventtiilit, ne tulee säätää talviasentoon.
Rivi- ja erillistaloyhtiöt
Pientaloissa lämmitys- ja ilmanvaihtoratkaisut vaihtelevat, ja toimenpiteet tulee paritaloissa ja rivitaloissa valita talokohtaisesti.
Jos pientaloyhtiössä on keskitetty vesikiertoinen lämmitys (eli lämpö tulee yhdestä paikasta useaan huoneistoon), Kirkkonummen Huollon kiinteistönhoitopalvelu, kytkee lämmöt päälle. Tällöin asukas toimii samoin kuten kerrostalo asukaskin. Jos lämmitys on huoneistokohtainen (sähköpatterit), lämmittimen voi säätää haluamallaan tavalla.
Jos talossa on vesikiertoiset lämpöpatterit, patterit kannattaa ilmata eli poistaa niihin kertynyt ilma. Vesikiertoisten pattereiden vedenpaine tulee tarkastaa ennen ja jälkeen ilmauksen. Vesikiertoisen lattialämmityksen ilmaamisessa kannattaa käyttää ammattilaista.
Patterin termostaatteja voi kiertää ääriasennosta toiseen ja näin testata, että lämmitys toimii. Jos vesikierto on kytketty pois, se pitää muistaa kytkeä päälle ennen lämmityskautta. Tällöin lämmitys käynnistyy automaattisesti. Useimpien tilojen lämmitystä rajoittaa termostaatti, jota säätämällä voi testata toimivuutta.
Jos talossa on ”kuiva” sähkölämmitys, voi asukas testata sähköpatterien tai lattialämmityksen toimivuutta termostaattia säätämällä. Rakenteesta riippuen lattia saattaa lämmetä vasta useiden tuntien tai jopa lähes vuorokauden viiveellä.
Pesutilojen ilmanvaihdosta tulee huolehtia ja sen tulee toimia koko ajan. Esimerkiksi koneellisen ilmanvaihdon pitää olla aina päällä.
Ilmanvaihto kytketään talviasentoon. Koneellisessa ilmanvaihtokoneessa lämmöntalteenotto kytketään päälle ja tuloikkunoiden venttiilit käännetään talviasentoon. Jos talossa on painovoimainen ilmanvaihto, korvausilmaventtiilit säädetään ”talviasentoon”.
Ikkunoiden tiivistys
Mikäli ikkunoiden tai ovien kautta tuntuu vetoa, kannattaa tarkistaa tiivisteiden kunto. Parhaat tiivistemateriaalit kestävät yli kymmenenkin vuotta, huonommat materiaalit saattavat kestää vain pari vuotta. Ehjänkin näköinen tiiviste toimii huonosti, jos se on osittainkin irti kiinnityspinnasta.
Huonelämpötilojen ohjearvoja:
oleskelutiloissa 20–22 °C
makuuhuoneissa 18–20 °C
kerrostalojen porrashuoneet 17–18 °C
varastot 12 °C
autotalli 5 °C
Näin mittaat huonelämpötilan:
Mittaa lämpötila oleskelualueelta niin, että asetat lämpömittarin noin puolen metrin päähän seinästä ja reilun metrin korkeuteen. Mittaustulos ei kerro koko totuutta, jos laitat mittarin ulkoseinälle, ikkunalaudalle tai lämpöpatterin läheisyyteen.
Pakkasvinkki:
Kovilla pakkasilla energiaa kuluu lämmitykseen tavallistakin enemmän. Jos haluat hillitä lämmitysenergian kulutusta pakkasilla, säädä väliaikaisesti esimerkiksi varaston tai autotallin lämpötila hieman alemmaksi.
Poissa kotoa?
Jos koti jää tyhjilleen useammaksi päiväksi, voit huoletta säätää termostaatit muutamia asteita pienemmälle.
Lähde: Motiva
16.10.2018