Käyttöveden mittaaminen on tulossa pakolliseksi tänä vuonna. Valmistuvassa lakiesityksessä pyritään kohtuullistamaan vaatimuksia Suomen oloihin.
Euroopan unionin energiatehokkuusdirektiivi alkaa lähiaikoina näkyä käyttöveden hinnoittelussa.
Vuonna 2018 voimaan tullut EU-direktiivi edellyttää, että taloyhtiöiden vesilaskutus perustuu asuntokohtaisen kulutuksen mittaamiseen. Lasku perustuu jatkossa käytettyyn veteen ja sen lämmittämiseen käytettyyn energiaan.
Sääntö astuu voimaan, mutta ministeriöt sorvaavat direktiivistä Suomen oloihin sopivaa lainsäädäntöä. Jää nähtäväksi, miten tämä tulee viime kädessä vaikuttamaan meihin suomalaisiin.
Lakimuutoksen eteneminen
Aikaraja lainsäädännölle asuntokohtaisesta vedenkulutuksesta on 25. lokakuuta. Työ- ja elinkeinoministeriön energiaosasto valmistelee yhdessä ympäristöministeriön ja oikeusministeriön kanssa vesimittauksesta hallituksen esitystä, joka on lähtemässä lausuntokierrokselle.
– Päämuutos on huoneistokohtainen mittaus. Eli uusissa asunnoissa pitää olla lämpimän käyttöveden mittari direktiivin mukaan.
- Mittaamisen etäluettavuus on lakiesityksessä toinen keskeisin muutos, koska se tuo vaatimuksia tekniikalle.
– Kolmantena direktiivi asettaa lisävaatimuksia sille, mitä tietoja toimitetaan laskun mukana kuluttajalle.
Isännöintiliitto on pitkän siirtymäajan kannalla
Muutos koskisi kerros- ja rivitaloissa asuvia noin 2,7 miljoonaa ihmistä ja pientaloja. Isännöintiliiton lakiasiantuntija Jaana Sallmén toivoo direktiiviin kansallista liikkumavaraa.
– Olisi hyvin epätarkoituksenmukaista, että hyviä toimivia laitteistoja alettaisiin uusia tilanteessa, jossa linjasaneerausta ei tarvita.
Vaatimukset vain uusille rakennusluville
Itse direktiivissä siirtymäaikaa on jo varattu. Olemassa olevat mittarit on korvattava etäluettavilla laitteilla. Tästä vaatimuksesta on direktiivissä kuitenkin poikkeusmahdollisuus, jonka hyödyntämistä ministeriö selvittää.
– Vuoden 2027 takarajasta on direktiivinkin mukaan mahdollista poiketa. Jos mittareiden muuttaminen etäluettaviksi tai korvaaminen etäluettavilla laitteilla on kustannustehotonta, voidaan vuoden 2027 takarajasta direktiivin mukaan poiketa. Ministeriön oletuksena on, että tähän poikkeukseen voidaan turvautua.
Ajatuksena olisi, että peruskorjattua taloyhtiötä ei olisi kohtuullista vaatia taannehtivasti asentamaan uusia etämittausratkaisuja, kun kustannukset pyritään pitämään kohtuullisina.
Vesilaskutus käytännössä?
Taloyhtiöstä menee vesilaitokselle koko kiinteistön kokonaislukema tai asuntokohtainen luku, jonka esimerkiksi huoltomies tarkastaa ja toimittaa Kirkkonummen Huollon toimistoon. Toimistosta hoidetaan laskutus taloyhtiössä sisäisesti osakekiinteistöissä sovitulla tavalla.
Yleisimmin vedestä peritään kiinteää vesimaksua. Siitä on päätetty taloyhtiön yhtiöjärjestyksessä. Maksu vahvistetaan yleensä yhtiökokouksessa vuodeksi kerrallaan.
Vesilaitos laskuttaa ainoastaan kylmän veden hinnan sekä kerros- että pientaloille. Siihen sisältyy käyttö- ja perusmaksuja puhtaan ja jäteveden osalta.
Jos yhtiössä on huoneistokohtainen vesimittari, vesimaksu voidaan periä kuukausiennakkona ja käytöstä tehdään tasauslasku esim. vuodenvaihteessa.
Kirkkonummen Huollosta saa tilattua vettä säästävät Elless-suihkut ja -poresuuttimet,
jolloin sekä vettä että energiaa säästyy huomattavia määriä. Tavanomaisesti asennus
maksaa itsensä takaisin alle vuodessa ja säästää samalla luontoa.
13.1.2020