Hiilineutraalisuustavoitteet haastavat kiinteistöjen parissa työskenteleviä ja niistä päättäviä ihmisiä. Tavoitteena on, että vuonna 2035 Suomessa tuotetaan hiilipäästöjä saman verran, kun hiilinielut sitovat niitä. Asumisen hiilijalanjälkiä tulee pienentää, edistää vähäpäästöisen sähkön ja lämmön tuotantoa ja kierrättää jätteet.
Ainakaan vielä yksittäisille taloyhtiöille ei ole asetettu päästövähennystavoitteita. Mutta tekemättä jättäminen on kallein vaihtoehto. Tällä hetkellä valtio ja kunnat ovat sitoutuneet kunnianhimoisiin päästövähennyksiin. Se johtaa vääjäämättä tilanteeseen, jossa poliittisin päätöksin ryhdytään tekemään taloudellista ohjausta. Tämä näkyy vuosi vuodelta korkeampina lämmitys- ja sähkökuluina.
Sitowisen ympäristöasiantuntijan Eero Puurusen mukaan vanhoissa taloyhtiöissä on järkevää tavoitella 10 prosentin vähennystä energiakuluissa. – Fiksusti tekemällä säästetään rahaa. Lue lisää energiatehokkuuden keinoista.
Päästövähennystavoitteiden vaikutus taloyhtiössä on moninainen. On erilaisia tukimuotoja, suunnitteilla olevia lainsäädännön muutoksia ja erilaisia ratkaisumahdollisuuksia. Hyvä isännöitsijä on tässä tilanteessa avainasemassa. Suomen ympäristökeskuksen mukaan asuminen muodostaa noin 25 prosenttia kotitalouksien päästöistä. Näistä suurimmat ovat lämmitys ja sähkön kulutus.
– Panostamme isännöintityössä oikea-aikaisen tiedon jakamiseen taloyhtiöille, kerrotaan Kirkkonummen Huollosta.
– Millä päätöksillä kulloinkin saavutetaan järkeviä ratkaisuja, joilla samanaikaisesti on sekä ympäristön kannalta myönteisiä vaikutuksia että taloudellisia säästövaikutuksia ja mitä tukimuotoja milloinkin on haettavissa?
Panostamalla veden-, sähkön- ja lämmityskulujen hallintaan saavutetaan paljon. Ratkaisuja ja toimenpiteitä on monia. Kirkkonummen Huollossa on asiaa käsitelty jo vuosia ja tietoa jaettu taloyhtiöille. Esimerkkinä kolme webinaari-iltaa syksyllä 2021. Ensimmäisessä käsiteltiin maalämpöä ja lämmön talteenottoa. Seuraavan aiheena oli aurinkoenergia, sähkölämmitys ja erilaiset tuet ja kolmannessa sähköautojen lataamisen haasteet ja mahdollisuudet.
Lisäksi veden säästäminen, erityisesti lämmin vesi, antaa valtavia mahdollisuuksia. Kirkkonummen Huollosta löytyy jo nyt asiaan nopea ja helppo ratkaisu, joka parhaimmillaan maksaa itsensä takaisin muutamassa kuukaudessa.
Suomessa on yli 2,5 miljoonaa taloutta. Näiden talouksien valtakunnallinen vedensäästöpotentiaali on arviolta 50–100 milj. m3 vettä ja energiansäästöpotentiaali arviolta 2623 GW eli 2,62 TW kyseisillä vedensäästötuotteilla. Kun tätä asiaa verrataan tänä vuonna käynnistettävään Olkiluoto 3 vuosituotantoon, joka on 13 TW täydellä kapasiteetilla ja sen myötä Suomen sähköomavaraisuus nousee yli 90 prosentin, voidaan todeta, että järkevillä vedensäästötoimenpiteillä on valtakunnallisesti suuri vaikutus omavaraisuuteemme ja matkalla hiilineutraaliuuteen.
Paljon puhutun ilmastomuutoksen myötä jäähdytyksen tarve tulee kasvamaan tulevaisuudessa. Perinteiset ilmastointilaitteet kuluttavat paljon sähköä, joten ekologisuus ei asuntokohtaisessa ilmalämpöpumpussa toteudu, jos sitä käytetään viilennykseen. Silloin kun kiinteistössä otetaan käyttöön maalämpöjärjestelmä ja viilennys voidaan ratkaista kyseistä järjestelmää hyödyntämällä, saavutetaan erittäin energiatehokas ratkaisu. Viilennys saadaan suoraan maaperästä, joten sähköä ei tarvita muuhun kuin puhallinkonvektorin ja kiertovesipumpun toimintaan. Maaviileä on käyttökustannuksiltaan ylivoimaisesti edullisin ratkaisu. Samalla maahan pumpataan lämpöä, jolloin seuraavan talven lämmöntuotannon energiatehokkuus on entistä parempi.
19.1.2022